Squash tai puhekielessä kössi, on pallopeli, jota pelataan yleensä kaksinpelinä. Peli syntyi Englannissa 1900-luvun alussa. Squash on vauhdikas mailapeli, jota pelatessa kunto kohoaa, koordinaatio- ja reaktiokyky vahvistuu ja hapenotto paranee. Sitä harrastetaan tehokkaana liikuntamuotona kuin myös pelataan erittäin haastavana kilpapelinä.
Squash liikuntamuotona
Squash vahvistaa alaraajojen luustoa erinomaisesti. Nuorena aloitettuna laji ehkäisee luukatoa eli osteosporoosia ja hidastaa sitä ikääntyvillä. Tämä johtuu pelissä toistuvista nopeista suunnanmuutoksista. Lähde: UKK-instituutti
Kuntoiluna ja terveysliikuntana squash on siis erinomainen. Vartalo kiinteytyy, painon hallinta helpottuu ja olo kevenee. Laji kehittää ja ylläpitää tutkitusti monipuolisesti fyysistä kuntoa. Tiukka ottelu hyvässä seurassa on kokonaisvaltainen mukaansa tempaava ponnistus, joka yleensä laukaisee tehokkaasti stressiä ja vaikutus ulottuu jopa useampaan päivään.
Pelin idea
- Pelaajat lyövät vuorotellen.
- Pallon voittaa pelaaja, joka viimeisenä lyö pallon oikein etuseinään (ylä- ja alarajan väliin).
- Lyönti saa mennä etuseinään minkä tahansa seinän kautta.
- Pallo on lyötävä yhden lattiapompun jälkeen tai ennen sitä lentolyöntinä suoraan ilmasta.
- Lyöneen pelaajan on väistettävä siten, että toisella on vapaus liikkua palloon ja lyödä.
Kenttä
Pelikenttä koostuu lattiasta, etuseinästä, sivuseinistä, takaseinästä ja katosta eli huoneesta, jonka melkein koko tilaa käytetään pelialueena. Pallo saa pelin aikana osua kaikkiin seiniin rajojen sisäpuolelle. Pallo ei saa osua pelialueen ulkopuolelle kuten esimerkiksi seinien yläosaan ja etuseinän alaosaan eikä kattoon. Rajaan (yleensä punaiseksi maalattuun) osuessa pallo on jo ’ulkona’. Pallo tulee pystyä palauttamaan enintään yhden lattiapompun jälkeen, kuten tenniksessä tai pallon voi palauttaa ilman lattiapomppua, niin sanotusti ’ilmasta’.
Lattian jakaa lähes kahtia poikittainen lyhytsyöttöraja, jonka kummassakin päässä sivuseinien vieressä on syöttöruutu. Takakentän jakaa pitkittäinen puolikenttäraja.
Yläraja kiertää koko kentän. Se on etuseinässä korkealla ja takaseinässä paljon alempana. Pallon tulee pysyä ylärajan alapuolella. Etuseinässä on kolme vaakasuoraa rajaa: alimpana alaraja, keskellä syöttöraja sekä ylimpänä yläraja. Lähde: Wikipedia
